Paketinhallinta

Linuxeissa on tyypillisesti käytössä paketinhallinta, jonka kautta ohjelmat asennetaan ja poistetaan kätevästi.

Koska Linux-jakelut koostuvat pääasiassa vapaista avoimen lähdekoodin ohjelmista, voidaan niitä jaella keskitetysti jakelun tekijän palvelimelta pakettivarastosta, eli niin kutsutusta "repositorysta".

Asennuspakettien välillä voi olla riippuvuuksia, mikä tarkoittaa sitä, että yhden paketin asentaminen voi vaatia jonkin toisen paketin asentamisen riippuvuuden takia. Näin on esimerkiksi silloin, jos ohjelma tarvitsee toimiakseen jotain jaettua kirjastoa, eli jotain ohjelmistokomponenttia, joka on yhteinen muiden ohjelmien kanssa. Riippuvuutena olevan kirjaston poistaminen poistaa myös siitä riippuvan ohjelmiston. Pakettien joukossa voi olla myös meta-paketteja, eli sellaisia paketteja, jotka eivät itse sisällä mitään tiedostoja vaan ainoastaan riippuvuuksia muihin paketteihin. Tällaisen asentamalla voi asentaa suurempia ohjelmistokokonaisuuksia kerralla. Tällainen on esimerkiksi kubuntu-desktop-paketti, jonka asentamalla Ubuntuun voi asentaa kaikki KDE-työpöytäympäristön käyttämiseen tarvittavat paketit.

Paketinhallintaan käytettävät graafiset ohjelmat ovat tyypillisesti kuin joistain muista järjestelmistä tutut sovelluskaupat, joista voi valita asennettavat ohjelmat. Paketinhallinta on käytettävissä myös komentoriviltä komennoilla apt-get (Debian-johdannaiset), yum (RedHat-/Fedora-johdannaiset) ja zypper (OpenSUSE).

Asennetaan esimerkiksi komentoriviltä tarralappujen tai käyntikorttien suunnitteluun sopiva Glabels-ohjelma:

sudo apt-get install glabels

Pakettivarasto

Pakettivarasto, eli pakettilähde, eli repository, on jakelun tekijän palvelimilla (sekä peilipalvelimilla ympäri maailmaa) oleva kokoelma ohjelmapaketteja. Varastossa on lisäksi luettelo tarjolla olevista paketeista.

Esimerkiksi:

• Ubuntun pakettivaraston suomalainen peilipalvelin:
  http://fi.archive.ubuntu.com/ubuntu/
• Pakettilista:
  http://fi.archive.ubuntu.com/ubuntu/dists/xenial/main/binary-amd64/
• Paketit:
  http://fi.archive.ubuntu.com/ubuntu/pool/
• Pakettivaraston asetus tiedostossa /etc/apt/sources.list riveillä, jotka ovat muotoa:
  deb http://fi.archive.ubuntu.com/ubuntu/ xenial main restricted

Paketit on jaoteltu jakelun version mukaan (xenial) ja sen alla muutamaan "tärkeysluokkaan" (main, universe, multiverse, restricted)

• main: jakelut itse ylläpitämät,
• universe: yhteisön ylläpitämät,
• restricted: suljettuja ajureita yms.,
• multiverse: tekijänoikeuksien, patenttien yms. takia rajoitettuja paketteja

Lisäksi on tarjolla käyttäjien / kehittäjien omia repositoryja: Personal Package Archives - PPA

• https://launchpad.net/ubuntu/+ppas
• http://ppa.launchpad.net/

Pakettivarasto voi olla myös esim. asennus-cd:llä tai -usb:llä, jos tarvitsee toimittaa verkon ulottumattomiin.

Paketti

Ohjelmistopaketti on käytännössä:

• Kokoelma tiedostoja
• pre-install -skripti, joka suoritetaan ennen paketin asennusta
• post-install -skripti, joka suoritetaan paketin asennuksen jälkeen
• pre-rm -skripti, joka suoritetaan ennen paketin poistoa
• post-rm -skripti, joka suoritetaan paketin poiston jälkeen
• riippuvuudet
• Paketin kuvausteksti
• mahdollisesti paketoijan allekirjoitus, jonka paketinhallinta voi tarkistaa

Esimerkkinä abiword-paketin sisältö:

$ dpkg -L abiword
/.
/usr
/usr/bin
/usr/bin/abiword
/usr/lib
/usr/lib/i386-linux-gnu
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/aiksaurus.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/applix.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/babelfish.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/bmp.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/clarisworks.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/collab.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/command.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/docbook.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/eml.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/epub.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/freetranslation.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/garble.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/gdict.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/gimp.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/google.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/hancom.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/hrtext.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/iscii.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/kword.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/latex.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/loadbindings.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/mht.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/mif.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/mswrite.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/opendocument.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/openwriter.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/openxml.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/opml.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/ots.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/paint.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/passepartout.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/pdb.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/pdf.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/presentation.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/s5.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/sdw.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/t602.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/urldict.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/wikipedia.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/wmf.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/wml.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/wordperfect.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/wpg.so
/usr/lib/i386-linux-gnu/abiword-2.9/plugins/xslfo.so
/usr/lib/mime
/usr/lib/mime/packages
/usr/lib/mime/packages/abiword
/usr/share
/usr/share/applications
/usr/share/applications/abiword.desktop
/usr/share/pixmaps
/usr/share/pixmaps/abiword_48.png
/usr/share/pixmaps/abiword.xpm
/usr/share/doc
/usr/share/doc/abiword
/usr/share/doc/abiword/readme.abw.gz
/usr/share/doc/abiword/copyright
/usr/share/doc/abiword/AUTHORS.gz
/usr/share/doc/abiword/readme.txt.gz
/usr/share/man
/usr/share/man/man1
/usr/share/man/man1/abiword.1.gz
/usr/share/menu
/usr/share/menu/abiword
/usr/share/doc/abiword/changelog.Debian.gz}}}

Paketinhallintajärjestelmät

Eri Linux-järjestelmissä käytetään elilaisessa muodossa olevia paketteja. Tyypillisimmät paketointimuodot ovat:

Graafinen paketinhallinta

Linux-jakeluissa on yleensä tarjolla jokin graafinen, eli ikkunoitu ja hiirellä käytettävä, työkalu ohjelmistojen asennukseen. Ubuntussa tämä on Ubuntun Sovellusvalikoima (Ubuntu Software), joka toimii mobiililaitteista tuttujen sovelluskauppojen tapaan. Siitä voi valita asennettavia ohjelmistoja ja se hoitaa niitä vastaavien ohjelmistopakettien noutamisen pakettivarastosta ja niiden asentamisen. Ohjelmien asentaminen vaatii ylläpito-oikeudellisen käyttäjän salasanan ennen pakettien asentamista.

Graafiset paketinhallintaohjelmat on tarkoitettu helppokäyttöisiksi ja niillä voidaan helpohkosti:

• Selata ohjelmia kategorioina
• Hakea hakusanalla
• Selata suositeltuja ohjelmia
• Asentaa ja poistaa ohjelmia
• Päivittää ohjelmia
• Hallita ohjelmalähteitä eli pakettivarastoja (repository)
• Ubuntun Software Center sisältää myös joitain maksullisia ohjelmia ja lehtiä, jotka tulevat eri reittiä.

Graafisissa paketinhallintaohjelmissa, kuten Ubuntun Sovellusvalikoimassa (Ubuntu Software) on yleensä keino lisätä uusia pakettivarastoja sekä aktivoida tai deaktivoida olemassa olevia.

Ubuntun Sovellusvalikoima keskittyy tarjoamaan keinon ikkunoitujen suurelle yleisölle suunnattujen sovellusten asentamiseen ja postamiseen. Sovellusvalikoima on valikotu eikä se näytä luetteloissaan kaikkia saatavilla olevia paketteja. Synaptic on toisenlainen graafinen paketinhallintaohjelma, jolla käyttäjä pystyy selaamaan, asentamaan ja poistamaan kaikkia yksittäisiä paketteja, mukaan lukien komentoriviohjelmat ja kirjastot.

Matalan tason pakettienhallintaa komentorivillä

"Matalan tason" paketinhallintaohjelma hoitaa ohjelmistopakettien todellisen asentamisen. Debianissa ja sen jälkeläisissä (Ubuntu, Mint, ElementaryOS, jne.) matalan tason paketinhallintaohjelma on dpkg ja RedHat-pohjaisissa järjestelmissä puolestaan rpm.

Näistä dpkg-ohjelmalla asennetaan .deb-päätteisiä ohjelmistopaketteja ja rpm-ohjelmalla .rpm-päätteisiä paketteja. Paketinhallintaohjelmaa voi käyttää joko suoraan komentoriviltä tai jollain korkeamman tason paketinhallintaohjelmalla.

Paketin asentaminen ja poistaminen vaativat ylläpito-oikeudet, eli esimerkiksi Ubuntussa dpkg-ohjelman käyttäminen komentoriviltä vaatii sudo-komentoa. Esimerkit paketin asentamisesta (install), poistamisesta (remove) ja poistamisesta myös asetustiedostot poistaen (purge):

sudo dpkg -i paketti.deb
sudo dpkg -r paketti
sudo dpkg -P paketti

Näiden lisäksi paketista voidaan esimerkiksi luetteloida paketin sisältö ja näyttää siitä tietoja.

Korkean tason pakettienhallintaa komentorivillä

"Korkeamman tason" paketinhallintaohjelmat osaavat käsitellä paketteja monipuolisemmin.

• .deb-paketeille apt-get ja aptitude
• .rpm-paketeille yum ja zypper
• esim. apt-get install inkscape
• Tunnistavat paketin sen nimellä, ei tiedostonimellä
• Osaavat hakea paketin pakettivarastosta verkosta.
• Osaa selvittää tarvittavat riippuvuudet ja riippuvuuksien riippuvuudet, eli mitä muita paketteja on asennettava ja missä järjestyksessä.
• Osaavat ratkoa konflikteja, jos esimerkiksi paketin asentaminen vaatii toisen paketin poistamisen.
• Lisäksi: pakettien poistaminen, tietojen ja statuksen selaaminen, päivittäminen
  • Pakettilistan päivitys: apt-get update
  • Haetaan ja asennetaan paketit, joista on pakettivarastossa pakettilistan mukaan uudempi versio: apt-get upgrade
  • Pakettien etsiminen hakusanoilla: apt-cache search music player
  • Paketin tilan tarkistaminen: apt-cache policy inkscape Myös näillä välineillä asentaminen (ja poistaminen) vaatii ylläpito-oikeudet, eli sudo-komennon käytön:

sudo apt-get install inkscape
sudo apt-get remove inkscape

Sekä graafiset paketinhallintaohjelmat että komentoriviltä suoritettavat korkeamman tason paketinhallintaohjelmat ovat helppokäyttöisempiä käyttäliittymiä matalan tason paketinhallintaohjelmille.

Ubuntun ja Debianin käyttämän apt-paketinhallinnan komentoja:

Näistä järjestelmään muutoksia tekevät komennot, eli apt-get -komennot tarvitsevat ylläpito-oikeuksia, joten niiden eteen pitää lisätä komento sudo.

Ero muihin käyttöjärjestelmiin

• Windows
  • Ohjelmat asentuvat c:\Program Files\<ohjelman nimi> -kansioon.
  • Ohjelmapaketit sisältävät kaikki omat tarpeensa käyttöjärjestelmän tarjoamia palveluita lukuun ottamatta.
  • Osa asennuspaketeista itse ajettavia .exe-tiedostoja, ei vain paketteja.
• Mac OS X
  • Ohjelmapaketit levykuvina
  • Ohjelmat asentuvat hakemistoon /Applications/ohjelma.app/ tai käyttäjän kotihakemistossa olevaan vastaavaan hakemistoon.
  • Ohjelmapaketit sisältävät kaikki omat tarpeensa käyttöjärjestelmän tarjoamia palveluita lukuun ottamatta.
• Linux
  • Paketin tiedostot asentuvat eri puolille tiedostojärjestelmää
  • Paketinhallinta pitää kirjaa paketeista ja niihin liittyvistä tiedostoista
  • Tiedostojen paikat eivät määräydy paketin vaan merkityksensä mukaan.
  • Ohjelman asennus on pilkottu usein useampaan pakettiin, sillä osa tarvittavista kirjastoista voi olla yhteisiä monen muun ohjelman kanssa.

Kun ohjelmien tarvitsemat osat on pilkottu useampaan pakettiin, voivat eri ohjelmat käyttää yhteisiä osia mainitsemalla ne omassa paketissaan riippuvuutena. Tämä on mahdollista avoimen lähdekoodin vuoksi. Tästä on hyötyä:

• Ohjelmistot vievät levyltä vähemmän tilaa, kun kirjastot eivät ole moninkertaisesti eri ohjelmien mukana.
• Päivitykset, myös tietoturvapäivitykset, ovat yksinkertaisempia, kun tarvitsee päivittää vain rikkinäisen kirjaston paketti, ei kaikkia sitä käyttäviä paketteja. (Esimerkiksi Zlib-kirjaston haavoittuvuus)

Haittoina puolestaan voidaan mainita:

• Ohjelmistopakettien ylläpito täytyy olla koordinoidumpaa, jotta ohjelmistot toimivat esimerkiksi kirjaston saman version kanssa.
• Virallisten pakettivarastojen ulkopuolisten pakettien ylläpito voi olla hankalampaa, ellei tee niistä "itseriittoisia" ja samalla suurempia.

Vertaus: Solukämppä

Pekka, Matti ja Jorma asuvat kolmen hengen opiskelijasolussa. Heillä on yhteinen keittiö. Miltä jääkaappi näyttää?

• Pekalla ylähylly, Matilla keskihylly ja Jormalla alahylly
• Jokaisella hyllyllä purkki maitoa tai tuoremehua, rasiallinen leviterasvaa, juustoa ja/tai makkaraa, ketsuppia/sinappia + sekalaisia eineksiä
• Jokainen käyttää aineksia omalta hyllyltään
• Tilaa menee hukkaan, kun jokaisella on esim. oma leviterasia.

Toimii samoin kuin ohjelmat Windows- ja Mac OS X -alustoilla. Jokaisen ohjelman tarvitsemat tiedostot ja kirjastot yhdessä paikassa. (Lukuun ottamatta käyttöjärjestelmän tarjoamia.)

Vertaus: Kolmen hengen perhe

Isä, äiti ja teinitytär asuvat asunnossa. Miltä jääkaappi näyttää?

• Ovessa juomat (maito, tuoremehu, Cola-pullo)
• Hyllyllä yksi leviterasia, juustoa, kinkkurasia, rasiallinen tähteitä
• Toisella hyllyllä hillopurkki, sinappi, ketsuppi
• Kolmannella hyllyllä leivontamargariinia, kananmunia, ...

Kuten Linux-jakeluissa: Ainekset lajiteltu niiden tyypin mukaan, ei omistajan/käyttäjän. Paljon yhteisiä aineksia.

Tehtäviä